JYTY HELSINKI RY:N SÄÄNNÖT
I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 §
Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
Yhdistyksen nimi on Jyty Helsinki ry, Jyty Helsingfors rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki2 §
Yhdistys kuuluu jäsenenä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto - Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty ry:hyn, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä Jyty. Lisäksi yhdistys kuuluu jäsenenä siihen Jytyn sääntöjen 14 §:n tarkoittamaan alueeseen, jossa se toimii.
Yhdistyksen varsinaisina jäseninä olevia luonnollisia henkilöitä kutsutaan jäseniksi.
Tarkoitus ja toiminta
Yhdistys toimii Jytyn paikallisyhdistyksenä Helsingin alueella. Yhdistyksen tarkoituksena on koota Helsingin kaupungin ja muiden kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia soveltavien työnantajien sekä näiden omistamien yritysten ja laitosten palveluksessa olevat henkilöt sekä vastaavilla toimialoilla muiden työnantajien palveluksessa olevat henkilöt yhteiseen ammattijärjestöön.3 §
1) valvoa jäsentensä ammatillisia ja taloudellisia etuja,
2) vaikuttaa jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja oikeuksien kehitykseen sekä
3) edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan, yhteistoimintaansa ja keskinäistä vastuuntuntoansa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys4 §
1) käy paikallisneuvotteluja ja tekee sopimuksia jäseniä koskevien palvelussuhteen ehtojen, työympäristön ja työolosuhteiden parantamisesta, tekee näitä koskevia esityksiä, antaa lausuntoja ja ryhtyy muihin vastaavanlaisiin toimenpiteisiin jäsentensä asemaa, oikeuksia, velvollisuuksia ja tehtäviä koskevissa tai muissa jäsenille tärkeissä yhteisissä asioissa,
2) edistää 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden järjestäytymistä Jyty Helsinki ry:een
3) järjestää kokouksia, koulutus-, neuvottelu- ja esitelmätilaisuuksia, hoitaa yhdistyksen tiedotustoimintaa sekä jäsenten neuvontaa edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä,
4) pitää yhteyttä muihin Jytyn jäsenyhdistyksiin
5) edustaa jäseniään yhteisissä asioissa,
6) järjestää jäsenilleen tilaisuuksia keskinäisen kanssakäymiseen, virkistykseen ja liikuntaan
7) edistää hyviä neuvottelu- ja yhteistyösuhteita jäsentensä työnantajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi asianmukaisen luvan saatuaan järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja juhlatilaisuuksia, vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteistöjä ja osakkeita sekä harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, kioskikauppaa ja majoitus- ja ravitsemusliikettä.5 §
Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Yhdistyksen kieli on suomi.
Jäsenet
Jäseniksi voi liittyä jokainen 2 §:ssä tarkoitettu henkilö. Jäseneksi ottamisesta päättää yhdistyksen hallitus Jytyn liittovaltuuston hyväksymien järjestäytymisperiaatteiden ja Jytyn liittohallituksen antamien ohjeiden mukaan.6 §
Liittymisanomus on tehtävä kirjallisesti hallitukselle täyttämällä Jytyn liittohallituksen vahvistama luottamuksellinen jäsenrekisteri-ilmoitus.
Jäsenyyden alkamispäivä on se päivä, jolloin hakija on allekirjoittanut hakemuksensa.
Liittyessään jäseneksi henkilö liittyy samalla Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden- Offentliga och privata sektorns funktionärers arbetslöshetskassa’an, mikäli siihen ei työttömyyskassan sääntöjen tai valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain ja asetuksen nojalla ole estettä tai kieltäytymisperustetta tai mikäli jäseneksi liittyvä ei nimenomaan kieltäydy kassan jäsenyydestä.
Liittymällä jäseneksi henkilö sitoutuu noudattamaan Jytyn ja yhdistyksen sääntöjä ja niiden toimielinten päätöksiä.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen
Yhdistyksen hallitus voi kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka huomattavassa määrin on edistänyt yhdistyksen toimintaa.
Kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäsentä ei voida valita yhdistyksen luottamustehtäviin eikä heillä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. He säilyttävät saavutetut jäsenedut.
Vapaajäsenet
Vapaajäsenet, jotka on vapautettu prosentuaalisesta jäsenmaksusta ennen 1.1.2005,suorittavat yhdistykselle valtuuston syyskokouksen päätöksen mukaisen euromääräisen jäsenmaksun.7 §
Kannatusjäsen
Jäsen, joka jää eläkkeelle voi edelleen kuulua yhdistykseen kannatusjäsenenä maksamalla yhdistyksen valtuuston päättämän euromääräisen kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsen ei voi toimia yhdistyksen luottamustehtävissä eikä hänellä ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. Jäsen säilyttää saavutetut jäsenedut.8 §
Jäsenmaksut
Jäsenen tulee suorittaa palkanmaksukauden varsinaisesta palkasta laskettavaa prosentuaalista yhdistyksen valtuuston syyskokouksen päätöksen mukaista jäsenmaksua.Maksu sisältää myös liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksut.9 §
Kannatusjäsenet suorittavat yhdistykselle valtuuston syyskokouksen päätöksen mukaisen euromääräisen kannatusjäsenmaksun. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen on vapautettu yhdistyksen jäsenmaksusta.
Jäsen, joka määräaikaisesti vähintään kolmen kuukauden ajaksi on jäänyt vaille varsinaista palkkaa opiskelun, asevelvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden, synnytyksen, adoption tai lapsen hoidon takia, voi määräaikaisesti vapautua 1 momentissa tarkoitetusta jäsenmaksuvelvollisuudesta säilyttäen jäsenyytensä yhdistyksessä ja työttömyyskassassa jättämällä asiasta kirjallisen anomuksen yhdistyksen hallitukselle, joka voi hyväksyä anomuksen enintään kahdeksitoista (12) kuukaudeksi kerrallaan. Jäsenen on tällöin suoritettava yhdistykselle prosentuaalisen jäsenmaksun sijasta valtuuston syyskokouksen päättämää euromääräistä jäsenmaksua ja jäseniltä mahdollisesti erikseen perittävää työttömyyskassan jäsenmaksua. Hallituksen on ilmoitettava anomuksen hyväksymisestä Jytyn liittohallitukselle.
Jäsenen tulee säännöllisesti sääntöjen ja päätösten mukaan suorittaa jäsenmaksuvelvollisuutensa. Mikäli jäsenellä - hänen täyttäessään muut 10 §:ssä tarkoitettujen etujen saamiseksi tai äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden säilyttämiseksi asetetut edellytykset - on maksamatta erääntynyttä jäsenmaksua yli neljältä (4) kuukaudelta hän menettää oikeutensa näihin etuihin.
Jäsenen muut velvollisuudet
Jäsenen tulee10 §
1) ilmoittaa yhdistykselle jäsenrekisteritiedoissaan tapahtuneet muutokset,
2) ilmoittaa yhdistykselle luottamuksellisesti kaikki tiedot tehtävistään, palkkauksestaan ja muista palvelussuhteen ehdoista taikka niiden muutoksista
3) havaitessaan ettei hänen palkkauksessaan ja muissa palvelussuhteen ehdoissaan noudateta Jytyä ja jäseniä sitovia sopimuksia, ottaa yhteys luottamusmieheen oikaisun saamiseksi,
4) pyrkiä omalta osaltaan ylläpitämään hyvää yhteishenkeä yhdistyksen toiminnoissa.
Jäsenen oikeudet
Jäsenvelvollisuutensa täyttänyt jäsen on oikeutettu11 §
1) saamaan yhdistykseltä ja Jytyltä neuvoja ja tukea kaikissa palkkaustaan ja palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa,
2) mikäli hän on 5 §:ssä tarkoitetun työttömyyskassan jäsen, saamaan työttömyyskassasta etuutta kassan sääntöjen mukaisesti,
3) saamaan Jytyn sääntöjen ja päätösten mukaisesti taloudellista tukea Jytyltä,
4) oltuaan vähintään kuusi (6) kuukautta tai Jytyn liittohallituksen harkinnasta lyhyemmänkin ajan yhtäjaksoisesti jäsenenä saamaan Jytyltä oikeusapua hänen jäsenyytensä perusteena olevasta palvelussuhteesta tai hänen toiminnastaan Jytyssä tai yhdistyksessä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseksi Jytyn sääntöjen 33 §:n mukaisesti
5) käyttämään hyväkseen kaikkia muita yhdistyksen ja jäsenetuja.
Eroaminen ja erottaminen
Jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.II PÄÄTÖSVALTA JA HALLINTO
Hallitus katsoo jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 8 §:n 3 momentissa määrätyssä ajassa.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos hän ei hallituksen määräämän ajan kuluessa ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan
tai jos hän eroaa 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan palveluksesta joutumatta eläkkeelle tai jäämättä työttömäksi
taikka jos hän toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusperiä tai muutoin laiminlyö velvoituksensa yhdistystä tai Jytyä kohtaan.
Erotettu jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä yhdistyksen valtuustolle antamalla hallitukselle kirjallisen valituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut erotetun tietoon. Asia käsitellään seuraavassa valtuuston kokouksessa.
Eronnut tai erotettu jäsen menettää kaikki luottamustehtävänsä ja oikeutensa yhdistyksen omaisuuteen.
Eronneen jäsenen jäsenyys päättyy ilmoituskuukauden lopussa. Erottamispäätös astuu voimaan heti, kun lopullinen päätös asiasta on tehty tai siinä tapauksessa että muutosta ei haeta, määräajan umpeen kuluttua.
Yhdistyksestä erotettu voidaan ottaa uudelleen jäseneksi erillisestä hakemuksesta ja yhdistyksen hallituksen määrittelemin ehdoin.
Kun jäsen siirtyy välittömästi toisen Jytyn jäsenyhdistyksen jäseneksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa eroamisesta, hän säilyttää Jytyn jäsenetunsa. Eroamisilmoitus tehdään muutosilmoituksena yhdistyksen hallitukselle.
12 §
Toimielimet
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen kokous ja yhdistyksen¨valtuusto.13 §
Yhdistyksen asioita hoitavat hallitus, työvaliokunta ja hallituksen päättämät toimikunnat.
Yhdistyksen kokous
Varsinainen yhdistyksen kokous pidetään joka toinen vuosi, loka-marraskuussa.14 §
Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, mikäli hallitus tai valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi tai 1/10 jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta nimetyn asian käsittelemiseksi vaatii.
Kutsu, jossa on mainittava tärkeimmät käsiteltävät asiat, toimitetaan jäsenille varsinaisen yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaan lähettämällä jäsenille kirjallinen kutsu tai ilmoittamalla kokouksesta lehti-ilmoituksella tai työpaikoilla jaettavalla monisteella vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta, kun on kysymys sääntömääräisestä kokouksen koollekutsumisesta ja vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta, kun on kysymys ylimääräisen yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta.
Milloin jäsen haluaa varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi jonkin erityisen asian, lähettäköön siitä kirjallisen aloitteen päätösehdotuksineen hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
Jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on kokouksessa äänioikeus.
Valtakirjalla ei saa äänestää.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, jollei yhdistyslaista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Suljettua lippuäänestystä käytetään, mikäli sitä kannatetusti vaaditaan.
Varsinainen kokous
Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsitellään seuraavat asiat15 §
1) kokouksen puheenjohtajan ja tarvittavien virkailijoiden vaali
2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3) kokouksen menettelytapojen ja työjärjestyksen hyväksyminen
4) valtuuston puheenjohtajan vaali
5) valtuuston jäsenten ja varajäsenten vaali
6) päätetään muista kokoukselle esitetyistä 13 § mukaisista asioista.
Yhdistyksen valtuusto
Valtuustolla on yhdistyksen kokouksen välisenä aikana päätäntävalta kaikissa niissä asioissa, joissa yhdistyksen kokous ei ole päätöstä tehnyt tai jotka lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat yhdistyksen kokoukselle ja joita hallitus tai jäsenet kirjallisesti sen ratkaistavaksi esittävät.16 §
Valtuustoon kuuluvat varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa valitut valtuuston puheenjohtaja sekä ammattiosastojen nimeämistä ehdokkaista valitut varsinaiset ja varajäsenet. Valtuusto valitsee keskuudestaan kaksi (2) varapuheenjohtajaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Valtuustoehdokkaat, joita on nimettävä vähintään kolme kertaa edustajien määrä, on ilmoitettava hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista yhdistyksen kokousta.
Kullakin ammattiosastolla on oikeus saada valituksi valtuustoon yksi jäsen sekä lisäksi yksi jäsen jokaista alkavaa sataa (100) jäsentä kohti ja heille I ja II varajäsen. Valtuuston koko määräytyy 1.9. yhdistyksen jäsenmäärän perusteella.
Mikäli valtuuston jäsen valitaan hallitukseen tulee I henkilökohtainen varajäsen hänen tilalleen valtuustoon.
Kullakin valtuuston jäsenellä on sen kokouksissa yksi ääni.
Kokouksen päätökseksi tulee, jollei yhdistyslaista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Valtuusto, on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista ja vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa läsnä.
Valtuuston toimikausi on yhdistyksen varsinaisten kokousten välinen aika.17 §
Valtuusto kokoontuu vuosittain kevätkokoukseen huhti-toukokuussa ja syyskokoukseen marras-joulukuussa sekä ylimääräisiin kokouksiin milloin hallitus pitää sitä tarpeellisena tai vähintään 1/5 valtuuston jäsenistä sitä kirjallisesti määrätyn asian käsittelyä varten hallitukselta vaatii.
Kutsu valtuuston kevätkokoukseen ja syyskokoukseen sekä ilmoitus käsiteltävistä asioista on lähetettävä valtuuston jäsenille ja puheenjohtajalle kirjallisesti vähintään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta.
Kokouksessa käsiteltäviin asioihin liittyvä materiaali on lähetettävä valtuuston jäsenten lisäksi myös ammattiosastoille.
Valtuuston kokouksessa käsiteltäväksi halutusta asiasta on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys päätösehdotuksineen kokousta edeltävän helmikuun tai syyskuun loppuun mennessä.
Valtuuston kevätkokous
Valtuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:18 §
1) tarvittavien kokousvirkailijoiden vaali
2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
4) yhdistyksen edellisen vuoden toimintakertomus
5) tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta ja tilintarkastajienlausunto
6) tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
7) asiat, jotka hallitus ehdottaa käsiteltäväksi
8) valitaan tarvittaessa edustajat ja riittävä määrä varaedustajia Jytyn liittokokoukseen sekä ehdokkaat liittovaltuustoon ja liittohallitukseen
9) muut esille tulevat asiat
Valtuuston syyskokous
Valtuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:19 §
1)tarvittavien kokousvirkailijain vaali
2) kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
4) valtuuston I ja II varapuheenjohtajan vaali joka toinen vuosi
5) toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle sekä jäsenmaksujen suuruuden määrääminen ja maksettavat palkkio
6) hallituksen puheenjohtajan vaali joka toinen vuosi
7) hallituksen varsinaisten ja varajäsenten vaali erovuorossa olevien tilalle
8) valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa, joista toisen varsinaisen ja toisen varatilintarkastajan tulee olla hyväksytty tilintarkastaja Toinen voi olla tilintarkastusyhteisö, josta nimetään tilintarkastuksista vastuullinen henkilö.
9) asiat, joita hallitus ehdottaa käsiteltäväksi
10) muut esille tulevat asiat
Hallitus
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja neljätoista (14) varsinaista jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta kerrallaan.20 §
Hallituksen varsinaiset ja varajäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan siten, että puolet varsinaisista jäsenistä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ovat erovuorossa vuosittain. Ensimmäisenä vuonna erovuoroiset jäsenet ratkaistaan arpomalla, sen jälkeen vuoron mukaan.
Hallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet valitaan ammattiosastojen varsinaisissa kokouksissaan asettamista ehdokkaista, jotka tulee kirjallisesti esittää yhdistykselle hallituksen vuosittain erikseen määräämään ajankohtaan mennessä. Mikäli ammattiosastot eivät ole asettaneet riittävästi ehdokkaita, valtuusto täydentää ehdokasasettelua.
Hallituksen jäseniksi valitaan, mikäli mahdollista yksi henkilö kustakin ammattiosastosta.
Hallituksen jäseneksi valittu ei voi toimia valtuuston jäsenenä.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänestä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Hallitus valitsee keskuudestaan I ja II varapuheenjohtajan, työvaliokunnan ja keskuudestaan tai ulkopuolelta muut tarvittavat toimikunnat ja työryhmät, kaikki enintään kalenterivuodeksi kerrallaan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä heiltä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään seitsemän (7) jäsentä on läsnä.
Vastuuvapaus
Hallitus on vastuussa toiminnastaan kunnes sille on myönnetty vastuuvapaus.21 §
Hallituksen jäsenen, joka ei ole ottanut osaa päätöksen tekoon tai on ilmoittanut pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä, on vastuusta vapaa.
Työvaliokunta
Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja enintään kaksi (2) hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, muodostavat työvaliokunnan.22 §
Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja hallituksen apuna ratkaisee juoksevat ja kiireellistä päätöstä vaativat asiat.
Hallituksen tehtävänä on mm:III ERINÄISIÄ SÄÄDÖKSIÄ
1) johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen sekä yhdistyksen kokousten ja valtuuston päätösten mukaisesti sekä toteuttaa mainittujen elinten päätökset,
2) tehdä aloitteita ja esityksiä näiden sääntöjen 3 §:ssä mainituista asioista,
3) päättää jäseneksi hyväksymisestä ja jäsenen erottamisesta,
4) valmistella ja kutsua koolle yhdistyksen ja valtuuston kokoukset ja esitellä niissä käsiteltävät asiat,
5) huolehtia tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta,
6) laatia toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus,
7) pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä, hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta,
8) ottaa palvelukseen ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt sekä päättää heidän työsuhteensa ehdoista,
9) edustaa yhdistystä ilman eri valtuutusta sekä valvoa yhdistyksen oikeutta oikeudenkäynneissä ja muissa asioissa,
10) nimetä tarvittaessa henkilöt edustamaan yhdistystä ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty,
11) päättää ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä Jytyn liittovaltuuston tehtyä asiasta päätöksen sekä
12) huolehtia siitä, että yhdistys täyttää sille asettamat tehtävät ja velvoitteet, erityisesti Jytyn sääntöjen 16 §:n mukaiset velvollisuudet,
13) päättää paikallisten virka- ja työehtosopimusten hyväksymisestä,
14) päättää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen suorittamisesta.
23 §
Tilien päättäminen
Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös- ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on annettava viimeistään maaliskuun 1. päivänä tilintarkastajille, joiden tulee tarkastuksestaan antaa lausunto viimeistään maaliskuun 31. päivänä.24 §
Nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista joku heistä yhdessä jonkun hallituksen nimenkirjoittajaksi määräämän yhdistyksen toimihenkilön kanssa.25 §
Ammattiosastot
Toimintaansa varten yhdistys voi perustaa rekisteröimättömiä ammattiosastoja, joihin jäsenet kuuluvat.26 §
Ammattiosastojen perustamisesta on tehtävä kirjallinen anomus hallitukselle.
Yhdistyksen kokous tai valtuusto hyväksyy ammattiosastojen perustamisen, yhdistämisen tai lakkauttamisen.
Anomuksen liitteenä tulee olla vähintään viidenkymmenen (50) jäsenen allekirjoittama liittymissopimus ja perustavan kokouksen pöytäkirja. Hallitus voi harkintansa mukaan erittäin painavien syiden perusteella suositella yhdistyksen kokoukselle tai valtuustolla pienemmänkin ammattiosaston perustamista.
Hallitus hyväksyy ammattiosaston Ammattiosastossa tulee olla vähintään viisikymmentä (50) jäsentä ellei yhdistyksen kokous tai valtuusto toisin päätä.
Jytylle on tehtävä ilmoitus ammattiosastojen perustamisesta tai lakkauttamisesta.
Sääntöjen muuttaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, jos kokouskutsussa on siitä maininta ja jos vähintään 2/3 annetuista äänistä on muutoksen kannalla.27 §
Yhdistyksen on, halutessaan poiketa Jytyn liittovaltuuston hyväksymästä mallisäännöstä, alistettava sääntömuutosasia Jytyn toimielinten ratkaistavaksi Jytyn sääntöjen 7. pykälän mukaan.
Yhdistyksen eroaminen liitosta
Jäsenyhdistyksen eroaminen liitosta edellyttää vähintään kaksikolmasosaa (2/3) yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.28 §
Yhdistyksen purkaminen tai lakkauttaminen
Purkamispäätös on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa vähintään 4/5 äänten enemmistöllä kummassakin kokouksessa.29 §
Kokousten väliajan on oltava vähintään yksi (1) kuukausi.
Jos yhdistys purkautuu tai se lakkautetaan, on sen varat käytettävä 2 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden hyväksi purkamiskokouksen päätöksen mukaisesti.
Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä ilmoitus Jytyn liittohallitukselle.
Muutoin noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.30 §
Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.
